Sivut

sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Seitsemäs ja kahdeksas tunika

Eilen illalla kuului vierestäni lause 'onkohan jo mopo karannut käsistä' kun silitin näitä kahta Peppi-mekkoa/tunikaa. No näin voin kyllä itsekin rehellisesti todeta 😂. Ja voihan olla, että ensi kesänä ei enää huvita ommella yhtään mitään... kun ompelukiintiö täyttyykin jo tänä kesänä.

Joka tapauksessa nyt tuntuu niin mukavalta saada sopivia ja yksilöllisiä vaatteita. 'Mie ite' Tuskin tarvitsee toisiin samanlaisiin vaatteisiinkaan törmätä. Olen aina tykännytkin yksilöllisistä ja itsetehdyistä vaatteista, ihmetellä täytyy miksen ole jo aiemmin ryhtynyt päivittämään vaatekaappiani. No totuus lienee tämä: olen aina salaa toivonut pääseväni näistä kertyneistä liikakiloistani eroon ja ajatellut hankkivani sitten pienempiä vaatteita. Eli sitku, sitten kun! Vaan onneksi kuukausi sitten oivalsin, että pitää toimia tässä ja nyt!!! Jos siis meinaan koskaan saada mieluisia uusia ja itsetehtyjäkin vaatteita!

Ja netistä saa kivasti ideoita ja inspiraatiota. Facebookin ryhmä Ompeluelämää muodokkaille naisille onkin antanut tänä keväänä suuren sysäyksen miulle, Singerin alla lapsena kasvaneelle. Äidilläni on edelleen sama Singer, mie oon itse tykännyt Berninasta, toinen jo menossa.  Ja tuleehan miulle kolme kaavalehteäkin: Ottobre Woman, Kotiliesi käsityö ja Suuri Käsityö. Lapsille tykkäsin ommella paljon Ottobre -lehdestä, mutta lopetin sen tilaamisen, kun lastenvaatteiden ompelu hiipui pois lastemme kasvettua ja aikuistuttua. 


Vaikka kaava on ollutkin näissä melkein aina sama, niin kuoseilla saa kivasti vaihtelua.

Nämä vaaleat värit eivät tosin ole omimpia värejäni, mutta kesällä pystyn pitämään vaaleitakin. Tummemmat tunikat ja pitkähihaiset myös voinkin nyt jättää suosiolla syssymmälle.

Kaava Kangaskapinan Peppi
Valmis 2019.06.29.

Kukkakuosi on tämäkin varmaan Taitoon kangasta, ainakin laatu on samaa. Samalla tapaa jouduin tekemään sauman taakse kuin tässäkin tunikassa.

Kaava Kangaskapinan Peppi
Valmis 2019.06.29.

Nämä pääkallot ovat Swafingin kangasta noin neljän-viiden vuoden takaa. 

Näin on kuukausi nyt kulunut tätä ompeluaiheisen blogin kirjoittelua ja kivaa on ollut. Suunnitelmissani olisi löytää kivat caprihousujen kaavat. Joustaville on helpompi löytää esim. leggareita, mutta toiveissani olisi löytää kudotulle kankaalle tehdyt kaavat. Sellaiset joita voisin käyttää näiden tunikoiden kanssa.

Mukavaa sunnuntaita!
-anne- 

torstai 27. kesäkuuta 2019

Lisää pikkujuttuja

Kun vauhtiin kerran pääsee, pitää takoa kun rauta on kuuma jne... 

Sarjatyönä kuusi kappaletta lisää kestosuojia, tuo tilkku vastaa yhtä jo käyttöön mennyttä. Lisääkin voisin vielä tehdä lomaompeluksina. Tuskin talvella innostun ompelemaan, kun painopiste on neuleissa silloin. Nytkin pitäisi kyllä ryhtyä varastojen täydentämiseen sillä saralla.

Hauskoja nämä kirjavat ja värikkäät, kun olen tottunut vain valkoisiin kertakäyttöisiin.


Tänään onkin sateinen viileä päivä. Oma sääennusteen tarkkuuskin osui kohdalleen: Sade alkaa klo 9:30 kun lähden pyöräilemään töihin. 😂😂😂

-anne-

keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Kuudes tunika

Eilen illalla tuli tarve ommella jälleen yksi tunika, eihän noita lyhythihaisia olekaan vasta kuin kolme tehtynä... Uusi on aina uusi! Kesäkuun 13. päivänä puodilla kävi edustaja, jolta olen ennenkin tilannut Swafing -kankaita. Nyt innostuin tilaamaan uusia, ei niinkään pipokankaita vaan ihan tunikoihin, mekkoihin ja paitoihin (miulle) sopivia kuoseja ja värejä. Tällä viikolla eli maanantaina sitten tulivat, nopeasti vain reilussa viikossa ja hyvä niin!
Keskimmäinen musta kangas on pellavaa, muut trikoota. Ja sävyt tummemmat oikeasti kuin kuvassa.

Vielä saavat kuitenkin uudet kankaat puodilla odotella ompelua. Kaivelin eilen illalla kotona vanhoja varastoja ja tämä kuosi halusi muotoutua mekoksi/tunikaksi Peppimekon kaavalla... Kangas on todistetusti suomalaisen Taitoon kangasta. Tämän firman kankaat olivat lempparimateriaalia silloin parikymmentä vuotta sitten, kun ompelin paljon lapsillemme. Pikainen hakutulos kertoi, että firman toiminta alkoi vuonna 1991 ja loppui vuonna 2004. Tästä kankaasta olin varmaankin (jäljistä päätellen) ommellut yhdet tyttöjen pitkikset. 

Lopusta palasta sainkin juuri ja juuri tämän tunikan. Pitäähän se nyt ainakin yksi kesäinen kukkamekko olla miullakin. 😅Takakappaleeseen jouduin leikkaamaan sauman ja hihat sain juuri ja juuri ehjinä leikattua. Tähän halusin hihat koska näille miulla on eniten käyttöä. Seuraava versio sitten hihattomana tai vaikkapa holkkihihalla. Ja vyötärölle kurvia koversin kankaaseen jälleen. Taskujakin mietin, mutta en jaksanut ryhtyä kaivelemaan sopivaa yksiväristä kangasta saati tilkkutyönä tehdä samasta kankaasta...

Pääntielle leikkasin n. 4,5 cm levyisen  kaitaleen samasta kankaasta hulpion suuntaisesti ja tikkasin  kiinni kaksoisneulalla. Hihansuut ja helmat huolittelen ensin saumurilla ja sitten kaksoisneulalla. Saumurihuolittelu on periaatteessa tarpeeton, mutta reuna ei enää huolittelun jälkeen rullaudu ja päärme on helpompi ommella  kaksoisneulalla päältäpäin.

Peitetikkikoneenkin ostin jo silloin kun ensimmäisiä tuli harrasteompelijoillekin myyntiin. Se vaan on melko kranttu, joten nykyisin en ole jaksanut "pelata" sen kanssa. Kovassa käytössä se oli aikoinaan kyllä.


Kaava: Peppimekko, ilmaiskaava Kangaskapina
Kangas: Taitoo Niittykukat parin vuosikymmenen takaa

Tänään onkin vähän viileämpää, joten neuletakkia  (koneella itse neulottu) tarvitsin työmatkalla pyöräillessä. Ja uusi vaate tietysti käytössä! Ja niin itsetehtyjä! 💖

-anne-


maanantai 24. kesäkuuta 2019

Pikkujuttuja

Innostuin eilen illalla ompelemaan pikkuhousunsuojia itselleni. Näihin saa joitakin pieniä tilkkuja ainakin käytettyä. Ja ovat nopeita ommella.

Ensimmäisen version leikkasin valkoisesta vanhasta lakanasta (päälyksiin) ja imuosaan puolestaan vanhaa käytettyä puuvillaista collegekangasta muinoin ompelemastani paidasta. Laitoin väliin kolme muotoiltua palaa ja siksakkasin ylimpään päälyskappaleeseen (lakanakangasta) kiinni yhdellä ompeleella. Lopuksi yhdistin saumurilla päälyskappaleet yhteen. Ihan viimeiseksi ompelin käsi  kirkkaan muovisen pikkunepparin  siivekkeisiin. Nämä pikkunepparitkin ovat vanhasta jemmasta. Voisivat olla isompia nämä 7 mm nepparit kooltaan. Muoviset kam-nepit toimisivat ehkä paremmin ja ovat nopeammat kiinnittää paikoilleen. Tämä ensimmäinen meni heti eilen illalla koekäyttöön, enkä muistanut sitten siis kuvata sitä.


Aamulla leikkasin kissatrikoosta (josta tein aiemmin sen tunikan) päälyset kolmeen. Ajattelin, että trikoiset eivät ehkä olisi kovin liukkaita. Eipä kyllä ensimmäinen testikappalekaan mihinkään ollut liikuskellut tänään vaan pysyi ihan paikallaan. Nyt sitten illalla laitoin testiin tällaisen trikooversion. Kaikissa on kolme collegekankaista imukappaletta välissä. Ompelujälki ei ole kummoista, mutta itsellenipä tein, eikä todellakaan haittaa käyttöä 😅 Uuden kankaan imukyky varmaan paranee pesujen jälkeen.

Tämän päivän perusteella taidan kyllä siirtyä näihin kestoversioihin. Rahaakaan en käyttänyt valmistukseen, mitä nyt sähköä kului ompeluun. Talvikaudeksi saattaisin ostaa pul-kangasta kosteutta estämään, jos nyt tarvitsen. Eipä ainakaan yhtään hiostanut tämä täysin puuvillainen.

-anne-

lauantai 22. kesäkuuta 2019

Hellemekko

Kyllä tämä ompelu on mukavaa, taas valmistui yksi mekko. Tällä kertaa hihaton trikoinen hellemekko.

Tykkään varsinkin kotona pitää helteillä trikoisia mekkoja, joita miulla on pari kolme itse ommeltua. Ne olen tehnyt reilut 10 vuotta sitten. Nyt sitten ompeluinnostuksen iskettyä täytyy maniaa hyödyntää myös mekkojen surauttelussa. Jos vaikka saisin  vielä "katu-uskottavankin" version kotimekkojen lisäksi. 😅


Toissayönä tilasin valmiin pdf-kaavan Puuhakaspajalta. Eilen aamulla (juhannusaattona!) yhdistelin arkit ja piirsin koon 50 mekkokaavan. Piirsin myös taskun, koska ne ovat vaan niin käteviä käytössä. Tarkoitukseni oli leikata kangas ja ommella mekko jo iltapäivällä, mutta tulikin vähän muuta ohjelmaa. Kävin auttamassa äitiäni, koska mahatauti oli yllättänyt hänet. Liekö helle syypää siihen...
Kaava Puuhakaspajan Sara ilman kuminauhakujaa helmassa
Kangas vanhaa, ehkä Taitoon trikoota parin vuosikymmenen takaa

Kangasta leikatessani totesin, että taskut jääpi tekemättä koska metrin pätkä ei riittänyt millään. Helmaakin kaventelin eli sivut leikkasin ilman saumanvaroja, rintojen kohdalle jätin vajaan sentin varat. Tällä kertaa kanttasin pääntien ja kädentiet  samasta kankaasta leikkaamallani noin 4 cm:n levyisellä kaitaleella. En löytänyt (en siis jaksanut kaivella tarpeeksi...) valkoista resoria joten sain pystysuuntaan leikattua kolme kaitaletta. Oikeastaan tuli nätimpikin kun en käyttänyt resoria. Melkein zero waste vaate siis, vain pari tilkkua jäi jäljelle.

Mekko valmistui varttia vaille iltakymmeneltä, mieskin oli ehtinyt lähteä jo yövuoroon. Laitoin mekon henkariin ja käppäilin päärynäpuun luokse. Pari kuvaa näpsittyäni ajattelin kokeilla kuvata mekkoa ylläni. Peilin toin pihalle ja ripustin sen kuistin tolppaan. Ihanaa kun on valoisaa näinkin myöhään! Pari kelvollista kuvaa sain, rajattuani ensin kaiken ylimääräisen pois. Eihän niistä kuvista nyt täydellisiä millään saa, mutta herää ne vaatteet eloon päälle puettuina. 😅

Tällaisia ajatuksia juhannuspäivän aamuna.

Hyvää Juhannusta!

-anne-

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Mekko

Huomenna sunnuntaina pidettäviin juhliin sain eilen ommeltua uuden mekon. Tiistaina aloin miettiä, että ehtisinköhän surauttaa tai oikeammin ehtisinköhän saada yhtä tiettyä kangasta riittävän ajoissa.

Päätin ottaa yhteyttä kangaskauppaan, Ommellinen. Olin törmännyt siellä aivan ihastuttavaan kankaaseen keväällä tunikan kaavoja etsiessäni ja eksyin tietty ihan kangaskauppoihinkin. 
Kuusien kuiske, suunnittelija Petronella Grahn 

Kuosi jäi vaivaamaan ja onneksi löysin sen uudelleen. Soitin liikeeseen ja kyselin toimitusaikoja ja päätin sitten tehdä tilauksen. Kahden metrin pala tulikin perjantaiaamuna.

Peppi-mekko, helmaa pidennetty noin 25 cm
Tässä kuvassa unikon kukka toistaa hauskasti tuota yhden punaisen värin (kärpässieni) ideaa.

Päätin käyttää jo tutuksi tullutta Peppi-mekon kaavaa. Pohdiskelin kyllä helman pituutta ja pikku hiljaa kallistuin pidempään helmaan. Sain aseteltua kaavat siten että helman leveys pysyi suht samana kuin tunikassa eli piirtelin uuden viivan kurvin alta. En siis jatkanut sivusauman linjaa koska olisi ehkä tullut liian leveä helma. Eikä kangaskaan olisi riittänyt.  Nytkin etukappaleen helma oli jo aivan takakappaleen kädentien kohdalla. Mekon pituudeksi tuli noin 114 cm ennen ompelua.


Vähän kyllä hirvitti käydä saksilla aivan tuoreen kankaan kimppuun, mutta hyvinhän siinä kävi. Pääntiehen en jättänyt saumanvaroja ja pientä kurvia kaarsin vyötärön kohtaan.

Laitan joskus sitten kuvaa vaatteesta ylläni, nyt ei ollut taaskaan kuvausapuja paikalla.

-anne-

torstai 13. kesäkuuta 2019

Viides tunika

Eilen aamulla ennen töihin lähtöä ehdin leikata seuraavan tunikan. Vähän piti miettiä leikkuusuunnitelmaa, koska kangasta oli vain 1,35 m ja kissat piti tietysti saada oikein päin. Takakappaleeseen tuli näin ollen sauma, taitteelta en vaan saanut mahtumaan. Helman leveydestä ja pituudesta en halunnut tinkiä. Vyötärölle jätin loivan kurvin, en niin jyrkkää kuin kaavassa.

Illalla sitten saumuri ja ompelukone surisi ja tunika valmistui joutuisasti. Vähän mietin tätä väriä, mutta kyllähän se taitaa miulle sopia. 

Ilta oli vielä valoisa, joten ajattelin ottaa kuvat heti. Mieskin oli kotosalla ja sainkin kuvausapua. Yksi kuva tuli, koska akku loppui, tietenkin. No tänä aamuna sitten onnisti paremmin. Kaikki kuvat tältä aamulta 😅
Kaava ilmainen Peppimekko, Kangaskapina
Kangas Swafing, pakan loppu 

Lumipalloheisi kukkii niin reiluin kukin, että oksat nuokkuvat melko alhaalla, oikeastaan maassa asti.

-anne-

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Kääntökassi

Nettiä selatessani törmäsin tähän isompaan kääntökassiin. Ei muuta kuin kaavan lataamiseen!


Tätä kirjavaa vanhaa ulkoilukangasta onkin riittänyt moneen pussukkaan. Vieläkin jäi paloja  vaikkapa eri kokoisiin vetoketjupussukoihin. Tuli muuten eilen tilattua metriketjuja 😎 ja vähän muitakin tarvikkeita ompeluun! Vuori jälleen vanhaa valkoista lakanaa.

Valmis 2019.06.01.

Tässä voisi olla vähän pidemmät sangat, niin mahtuisi paremmin omallekin olalle (miulla taitaa olla isommat allit 😂) Tarkkana sai olla sankojen päitä yhdistäessä, nimittäin olisin äkkiseltään ommellut väärin. Mutta oikein kiva kassi tästäkin tuli. No pari sisätaskua voisi olla myös paikallaan ja vähän isompanakin versiona. Tätähän on helppo muokata mieleisekseen ja piirtää ihan uudet viivat omaan kassikaavaan.

Kassia kuvatessani ja asetellessani kuusen oksalle seurasin mahonian kukinnossa olevaa kimalaista. Se ei liikahtanutkaan vaikka kuinka asettelin kassia. Tämän lähikuvan otin siis vasta kassin kuvaamisen jälkeen. Tuossa keskimmäisen kuvan vasemmassa ylänurkassa näkyy sama kimalainen. Muut lajitoverit pörräsivät kyllä ahkerasti siinä vieressä. Taisi olla jo uneliaan kylläinen pörriäinen!

Nyt tulee kirjoitteluun taukoa, koska tällä viikolla en ole ehtinyt ompelukoneen ääreen ollenkaan. Huomenna lauantaina ja myös sunnuntaina olen Fabriikin Kesäpäivillä Vilkjärvellä Lappeenrannassa. Sinne olen saanut neulottua lisää kesäisiä sukkia puuvillasekoitelangoista. Puhumattakaan uudesta ostamastani paksulankaneulekoneesta, joka saapui tällä viikolla...

Suunnitelmiahan miulla on toki ompelutöihin. Joten kirjoittelu saanee jatkoa... Nyt olen kuitenkin kirinyt ajan tasalle nämä uudet valmistuneet ompelukset tänne blogiin.

Helteistä kesäkuuta!

-anne- 

torstai 6. kesäkuuta 2019

Lierihattu

Innostuin sitten kokeilemaan lierihatun ompelua. Hattuja olenkin ommellut vähemmän, mutta joitakin on tullut kyllä tehtyä vuosien mittaan.


Niistä jemmoistahan tämäkin farkkukangas löytyi. Muistelen, että tein tästä sellaisen minihameen tyttärelleni. Kangasta oli tietysti reilummalti ostettu tyyliin ajatuksella, että ompelen muutakin... 😅 Vuorikankaaksi nappasin vanhaa valkoista lakanaa, joka on jo mukavasti pehmennyttä. Leikkasin kappaleet lakanan reunaosista, keskeltä kangas oli jo kulunut aika hituiseksi. Yritän osaltani hyödyntää kierrätystä mahdollisuuksien mukaan. 


Kaavan löysin netistä Kodin Kuvalehden sivuilta. Siellä mainitaan, että kaava on peräisin Suuri Käsityölehden kaikkien aikojen ensimmäisestä numerosta 1/1974. Sitä numeroa miulta ei löydykään, mammani lahjoitti kyseisen lehden vuosikertoja joskus miulle: Hän oli tilannut lehteä, mutta se tilaus alkoi muistaakseni numerosta 4 siltä vuodelta.

Valmis 2019.05.30.
Kaava Suuri Käsityölehti 1/1974 (löytyy myös Kodin Kuvalehden nettisivuilta)

Kaavassa oli yksi koko, no 58 joka onkin sopiva koko omaan päähän. Tässä kaavassa on 5 kiilaa, joka onkin vähän ehkä hankalampi ommella kuin 6-kiilainen lakiosa. 

Lierin alaosan ompelin hatun päältä päin kiinni kupuosan puolelle juuri lierin saumaan. Seuraavaan kokeilen ommella lierin puolelle alaosan kiinni.

Hatusta tuli sopivan kokoinen, ihan kiva hellehattu! Ai niin, lierin alareunaanhan leikkasin vähän leveämmän saumanvaran, mutta leveämpikin lieri voisi olla. No, seuraavaan sitten ja ehkäpä toisella kaavalla.

-anne-




keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Käsityöpusseja vaihteeksi

Kun suurimman tunikainnostuksen sain taltutettua, tartuin ajatukseen ommelluista pikkukasseista. Kaivelin tietokoneelle  aiemmin tallentamiani vinkkejä ja ilmaiskaavoja. Kirjanmerkeistäkin löytyi jokunen linkki. 

Innostuin jokunen vuosi sitten ompelemaan muutaman pussukan ja kassin. Tässä linkit niiden kuviin ja teksteihin tuonne neuleblogini puolelle.

Kaiveltuani kangastilkkuja sekä vetoketjuvarastoani kotona totesin, että ompelen pari kassia ilman vetoketjua, koska tietenkään ei natsannut yhdenkään väri eikä pituus kankaaseen.

Valmis 2019.05.30.

Tällaisen kaksisankaisen käsityöpussin tein silloin aiemminkin ja nyt siis erivärisenä. Olihan se sellaista pussin pyörittelyä seuratessani alkuperäistä enkunkielistä ohjetta. Ja olin autuaasti unohtanut ompelujärjestyksen edelliseltä kerralta... Tämän linkki oli vanhentunut, ehkä löytynee jostain muualta. Onneksi olin tallentanut pdf-tiedoston nimeltään allpeoplequilt.com. Kun lyhyemmän sangan pujottaa pidemmän yli eivät lankakerät pääse karkaamaan. Lanka kulkee kuitenkin kivasti vaikka kassia pitääkin käsivarrella. Kirjoitin kaavaan muistiin työvaiheita seuraavaa mahdollista ompelukertaa varten.

Valmis 2019.05.30.

Tämä yksisankainen on myös kätevä pitää käsivarrella neulomisen aikana. Kaavoja tähänkin löytyy netistä kun hakee esim. sanoilla ommeltu käsityöpussi kaava. Itse muokkasin nyt tähän malliin oman version, ettei tule sanomista myyntiin tehdessä.  Vieläkin kahvaosa jäi liian leveäksi. Katsotaan nyt saanko näitä enemmänkin tehtyä...


Kankaat näihin löysin siis omista jemmoista. Päälinen ulkoilukangasta ja vuori lakanakangasta, molemmat käyttämättömiä paloja. Lumipalloheisipensaan vihertävät pallot antavat hyvän vastavärin violeteille kasseille.

Kovasti suunnitelmissa siintää myös vetoketjullisten pussukoiden ompelu. Puodilta toin jo muutaman sopivan vetoketjunkin. Taidan tilata ihan metriketjujakin, jolloin pystyn hyödyntämään kaikenkokoisia tilkkuja. Edustaja onkin tänään sopivasti tulossa puodille. 😉

-anne-

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Neljäs tunika

Samana päivänä kun latasin Peppimekon kaavan Kangaskapinasta tilasin myös maksullisen paperisen Taskutunika runsas -kaavan Jyväskylän kangaskaupasta. Kaava tuli joutuisasti ollen keskiviikkona perillä kun sunnuntaina tilasin.

Vertailin tätäkin kaavaa valmiisiin vaatteisiin ja myös Peppimekon kaavaan (ja sillä jo tehtyihin) ja kooksi valikoitui XXL. Tähän en tehnyt muutoksia, paitsi tietenkin pääntietä suurensin jättämällä saumanvarat pois.

Valmis 2019.05.27.
Kaava Taskutunika runsas, Jyväskylän kangaskauppa
Kangas Swafing -trikoo
Koko XXL

Tässä kaavassa tykkäsin noista taskuista. Olisihan ne ollut helppo tehdä itsekin esim. Peppimekkoon, mutta pääsin helpommalla valmista kaavaa käyttäen😅 Ja taskut ovat kooltaan juuri mukavan isot, jotta kännykkäkin mahtuu tarpeen vaatiessa mukaan.

Kangas edelleen omasta hyllystä, sarvikuonot tällä kertaa turkoosilla pohjalla. Jälleen pitkällä hihalla joten tiedän sitten, että tarvitseeko kaavaan siltä osin tehdä muutosta. Ei tarvinnut! Sopivan pitkät hihat tulivat. On tämä kyllä mukavaa ja nopeaa puuhaa, nyt jo neljä uutta kivaa vaatetta valmiina.

Toinenkin asia kyllä kiinnosti tässä kaavassa, nimittäin rintamuotolaskokset. Niiden kohtaa pitää kyllä vähän alentaa seuraavaan paitaan, kun tuo maan vetovoima ja vanhat rintsikat aiheuttivat sen, että laskokset jäivät liian ylös. Eipä sitä tuosta kirjavasta trikoosta juurikaan huomaa, mutta kun sen itse tietää...

Tästä seurauksena viime lauantaina sitten kävin liiviostoksilla... Nyt uusilla liiveillä laskokset asettuvatkin suht kohdilleen 😂Rintsikoita olisi myös kiva ommella itse. Olenkin vieraillut Makebra -sivuilla ahkerasti. Livekurssi olisi kiva, mutta ne ovat kaukana täältä kaakosta. Nettikurssikin on mahdollinen. Lähinnä kiinnostaisi saada juuri itselle sopivat kaavat, jolloin livekurssilla saisi sellaiset ohjaajan avulla muokattua juuri sopiviksi. Kovasti täällä mietitään... 😀

-anne-

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Kolmas tunika

Tätä taisin visioida jo edellistä ommellessa. Penkoessani edellisiin vaatteisiin trikookankaiden pinoja löysin tämän turkoosin satulintukankaan. Jostain syystä en ollutkaan ommellut koko palaa pipoiksi vaikka yleensä ompelen kankaan leveydestä kolme pipoa, isompia ja pienempiä puodille myyntiin.


Tätä trikoota ei kuitenkaan ollut riittävästi koko tunikaan, mutta etukappaleen ja hihat sain mainiosti leikattua. Aina löytyy jemmasta mustaa trikoota ja siitä leikkasin takakappaleen. Yhden trikoopannan sain vielä ommeltua tästä lintukuosin tilkusta.

Valmis 2019.05.26.
Kaava Peppimekko Kangaskapinalta, ilmainen, pienin muutoksin
Kankaat Swafing trikoot

Helmaan lisäsin hiukan pituutta, en enää muista tarkalleen, parisen senttiä mahdollisesti. Pääntiehen jätin tällä kertaa puolen sentin saumanvaran. Ja tosiaankin, meinasin unohtaa mainita, että vyötäröön tein varovaisen sentin kurvin aiemmin suoristamaani kohtaan. Ehkäpä se istuukin paremmin.

Tykkään tästäkin tunikasta!

-anne-

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Toinen tunika

Ensimmäisen innoittamana seuraavana perjantaina pääsin vihdoin jatkamaan ompeluksia. Arkipäivät kuluvat puodilla ja iltaisin jää vähemmän aikaa kankaan leikkaamiseen. 

Toisaalta en myöskään halua riskeerata ryhtyä väsyneenä saksimaan kangasta... Toista oli silloin kun kolme lastamme olivat pieniä. Silloin parasta aikaa oli ilta, kun lapset oli laitettu nukkumaan. Siitä alkoi minun oma aikani ja nuorempana sitä jaksoikin aivan eri tavalla. Ompelin silloin todella paljon lapsillemme toppahaalareista pikkareihin. Heidän serkutkin saivat usein vaatelahjoja.

Tätä vihreää kangasta on sen verran reilusti, että suunnitelmana on tehdä siitä vielä kesämekko. Viime kesänä olisi erilaiset hellemekot todella olleet tarpeen. Piti pärjätä vanhoilla itse ommelluilla. Miulla kun on sellainen päähänpinttymä että haluaisin käyttää etupäässä itse tehtyjä vaatteita. Ainahan se ei ole ollut mahdollista ja kauppaan on pitänyt lähteä...

Sitten tähän otsikon tunikaan 😀 Tämän tein samalla muutoksella kaavan vyötäröön, eli suoristin kurvin. Miulle virisi kyllä tätä tunikaa leikatessa ajatus, että seuraavaan kokeilenkin jo loivaa kurvia...

Niin ja senhän unohdin mainita jo edelliseen tekstiin, että pääntiehen ompelin alavaran. Tällä tavalla siitä tulee mielestäni viimeistellympi eikä niin yöpaitamainen. Jätin leikatessa saumanvaran pois myös tässä lyhythihaisessa ja sain hiukan kesäisemmän ja avaramman pääntien. En laittanut myöskään alavaraan tukikangasta, mutta leikkasin hiukan naftimpana taitteelta. Nämä Swafingin trikoot ovat sen verran ryhdikkäitä, että siistiä tulee ilmankin, totesin jo sarvikuonotunikaa tehdessä. Ja hihat tein lyhyinä.

Valmis 2019.05.25.
Kaava Peppimekko Kangaskapinalta, ilmainen
Kangas Swafing trikoo omasta jemmasta

Tässähän tämä valmis tunika nyt on. Helma levenee kivasti ja antaa ilmettä. On vaan ollut tyytyminen näihin henkarikuviin kun peilin kautta en saa onnistumaan hyviä kuvia vaate ylläni. Mieskin on ollut kuvaa ottaessani töissä... ja kuvahan pitää saada otettua heti kun työ valmistuu 😅

Terkuin
-anne-

lauantai 1. kesäkuuta 2019

Ompelun aika

Innostuin tänä keväänä ompelemaan pitkästä aikaa. Olenhan minä trikoopipoja ommellut jatkuvasti puodille myyntiin, mutten itselleni mitään vaatetta aikoihin. Lie mikä mielenhäiriö on tällaiselle tosineulojalle nyt oikein iskenyt 😂

No, tosiasiassa olen jo pitkään harkinnut itselleni ompelemista, koska en juuri ehdi vaatekaupoissa kiertelemään ja nettishoppailu on miulle aika vierasta, nimenomaan pukeutumisen osalta... Kaupoistakaan harvoin löytyy sopivia, milloin kuosit eivät puhuttele, milloin koot ovat loppuneet tai vaate ei sitten istukaan. Nämä siis markettien tarjonnassa. Putiikkeihin en ehdi ensinkään...

Toinen mielenhäiriö lienee tämä blogin perustaminen, neuleblogikin päivittyy lähinnä kerran vuodessa nykyisin. Nyt sitten uusi 😱

Perustelen sitten tämänkin: Mietin minne voisin koota mietteitä ja prosessiakin näistä ompelutöistä, käyttämistäni kaavoista ja ideoista. Ompelutöille ei taida löytyä Ravelryä vastaavaa paikkaa joten tänne sitten.

Tässä ensimmäinen tunika itselleni:


Valmis 2019.05.19.
Kaava Peppimekko, Kangaskapina

Olen joskus tilannut tiettyä trikoota asiakkaan pipoon Kangaskapinasta. Eksyin sivuille nyt jostain syystä uudelleen ja innostuinkin ykskaks lataamaan  ilmaiset Peppimekon kaavat. Sitten pientä lattiapalapeliä ja oikean koon pohdintaan. 

Kankaita ja pakanpohjiahan miulta löytyy ennestään, joten tarkoitukseni olisi vähentää niitä näin alkuun. Tämäkin sarvikuonokangas on tilattu tehtaalta (Swafing) joskus ehkä viitisen vuotta sitten. Tämä muodokas sarvikuono saakin nyt sopivia vaatteita itselleen. 😂

Vertasin valmiiseen sopivan kokoiseen vaatteeseen rinnan ympäryksen kohdalla ja piirsin koon 50 kaavan. Oikaisin viivottimella jyrkän vyötärökurvin kaavasta kainalosta alkaen, kappaleita kankaalle asetellessani ja loivensin syntyneen kulman helmaan. Tämän tein muuten ihan kaavan mukaan ja pitkähihaisena kun kangastakin riitti. 

Vaatteesta tulikin suureksi yllätyksekseni aivan sopiva ja istuva! Se poikikin uusia ompeluksia, lisää niistä myöhemmin.

-anne-